Kangaslaatikoiden siivousta

Katselin läpi kangaslaatikkojani ja leikkelin kankaita vaatteiksi siten kun niistä nyt sattui saamaan. Nyt on siis pöydällä pino leikottuja vaatteiden osia ompelua odottamassa. Ekaksi valmistui kukkamekko koossa niukka 92 cm. Keskimmäinen näki keskeneräisen tuotoksen ja oli kovasti ottamassa mekkoa itselleen. Mietin kuitenkin, että tämä saattanee jäädä jemmaan odottamaan ehkä hieman pienempää omistajaa, koska Keskimmäisellä on jo vino pino tämän kokoisia mekkosia eikä käyttöikä olisi todennäköisesti kovin pitkä.

Mekko on leikattu zero waste -tyyliin. Pään- ja kädentiet on käännetty ja niissä on kuminauhakuja. Kovin paljon en kuitenkin viitsinyt rypytystä laittaa, koska mallasin keskeneräistä mekkoa Keskimmäiselle eikä leveyttä ole yläosassa liikaa. Helma on myös käännetty ja päällä on joustopitsiä. Edessä nappi kertomassa, miten päin mekko tulee pukea.

Edit: Ei auttanut. Tästä tuli sittenkin Keskimmäisen mekko, koska "tämä on NIIN ihana ja ihan sopiva. En halua mitään muita mekkoja kuin tämän!" :) Niinpä niin, omapa on vikani kun näytin ja pyysin sovittamaan. Ei kai 3-vuotiaalla voi olla liikaa mekkoja?

Kurreja ja raitaa

Ihanat ihanat Noshin kankaat muovautuivat Kuopukselle paidaksi. Nämä on niin niin pehmeitä, venyviä ja paukkuvia! Toivotaan, etteivät lähtisi haalistumaan pesuissa. 

Tykkään, että kahden kankaan yhdistelmä just tällä tavalla on mukava. Resorikin on Noshin. Kaavana on taas oma muokkaus OB:n 92 cm Papanasta. Kaulus on himpusti V-mallinen.

Sitten iso kasa sovituskuvia, koska kerrankin sattui olemaan kamera sopivasti hollilla. Hieman tuo kankaiden tummuus itseä ensiksi mietitytti mutta vaalealle pojalle passaa kyllä aika kivasti eikä ole omasta mielestäni liian synkkä.

MAIJAT!

Yksi ompelemisen myötä tullut ilonaihe on ollut huomata, miten paljon Suomessa suunnitellaan sekä osittain myös valmistetaan kankaita. Joko harrastuksenaan tai ihan ammatikseen kuosisuunnittelua tekevät naiset (onkohan miehiäkin?) piirtävät kuoseja usealle pienelle kangasfirmalle ja nämä firmat sitten valitsevat kangasmateriaalin (joustofrotee, trikoo, puuvilla tms.) ja teettävät kankaan. Usein firmat myös kysyvät asiakkaidensa mielipiteitä esim. väreistä tai sopivasta materiaalista. Hienoa palvelua mun mielestä! Joustofroteita tehdään käsittääkseni Suomessa enemmän kuin trikoita ja Viro tuntuu olevan yleinen kankaanvalmistusmaa, samoin kuin jotkut muut Euroopan valtiot. Parempi tuokin kuin Aasian lapsityövoimamaat.

Taitavan taitavan Leena Rengon (alias Pikkukiiski, katsokaa ihmeessä bloginsa TÄSTÄ) Verson Puodille suunnittelema Maijat-joustocollege on valmistettu Virossa ja on mielestäni kuosiltansa valloittava. Siitä syntyi Esikoiselle tunika. Alunperin ajatuksena oli tehdä vetoketjutakki mutta Esikoinen oli sitä mieltä, että haluaisi mieluummin paidan kuin takin. Koska edellinen tunika on ollut Esikoiselle mieluinen niin päätin ottaa riskin ja tein tästä vähän samanmoisen. Helma on tässä takaa pidempi kuin edestä ja tunikan pituus maksimit, mitä kankaasta sattui saamaan. Hieman riskipeliähän se on, että tuleeko tätä käytettyä mutta onhan tuolla sitten Keskimmäinen kasvamassa mahdolliseksi käyttäjäksi.

Yläosan Kaavapohjana on käytetty
OB:n Autumn Forest -hupparia. Helmassa on kuminahakuja ja laitoin lopulta kuminauhat myös hihansuihin, koska niistä tuli ihan aavistuksen löysät. Eivätpähän nyt sitten ainakaan lerpahda käytössä.

Pääntien meleeratun harmaa resori on kierrätetty omien vanhojen housujen lahkeesta.

Esikoinen ei tavoilleen uskollisena nyt varsinaisesti hyppinyt ilosta valmiin tunikan nähdessään... ;) Jospa tälle kuitenkin käyttöä tulisi. Kankaasta jäi jäljelle muutama kokonainen Maija, joten niitä nyt sitten aplikoimaan johonkin ompelukseen.

Keijuja ja miniraitaa

Keskimmäiselle vaatetta jälleen, koska on kiva tehdä sellaista, jonka suosio on taattu. Tämä kesä on ollut tähän mennessä pitkähihaisten vaatteiden aikaa ja mekkotyttönä Keskimmäinen on valinnut kaapistaan takuuvarmasti pitkähihaisen mekon, jos sellainen on siellä sattunut puhtaana olemaan.

Keijutanssi-trikoo on Design Tilkkukorin tuotantoa mutta ostettu Kangashamstereista. Kaavapohjana on jälleen OB Papanapaita koossa 92 cm. Helmaosa on rypytetty framilonilla sopivan levyiseksi. Pääntie on kantattu samalla trikoolla.

Kyllä vaan mekko oli pienelle mieleinen!

Voisi luulla, että raglansauman kohdistukset on tehty tarkoituksella... :)

Lisäksi Keskimmäiselle legginsit Noshin miniraidasta hyväksi havaitulla SK-lehden kaavalla. Näistä tuli kiista, sillä Esikoinen olisi halunnut samanlaiset ja ottanut mielellään nämä itselleen, koska kyllähän nyt koko 92 cm vielä mahtuu kun oikein yrittää... Odottelen kuumeisesti, milloin Noshilla alkaa kunnon kangasalet. Nythän siellä oli jo jotakin alennettu mutta luulisi, että lisää kankaita tulee aleen kesän edetessä.

Voi voi, mihin katosi unisex-ajattelu? Ennen vaatteita ostaessa oli merkityksellistä, että sama vaate kierrättyisi luontevasta pienemmille sisaruksille. Ja olen sitä mieltä, että monet vaatteet todellakin sopivat sekä tytölle että pojalle. Nämä omat tekeleeni vaan ovat olleet harmittavan sukupuolirajoittuneita. Pitääköhän alkaa ihan kiinnittämään tähän enemmän huomiota?

Mekkotuunaus

Olipas mukava tuunata vaihteeksi vanhaa vaatetta. Tässä aivan ihanassa Napikkaan puuvillamekossa oli alunperin etuosassa isot koristenapit ja takana neppikiinnitys. Kangas oli mennyt rikki takaa kanttauksen reunasta, koska ilmeisesti neppilistassa ei ole ollenkaan tukikangasta.

Leikkasin eteen halkion ja kiinnitin "alavarat" vanhasta t-paidasta, johon olin silittänyt tukikankaan. Tein sen tätä ohjetta soveltaen: Klik. Sitten vaan pitsivetoketju kiinni tikaten päältä. Varmaan tuo vetoketjun alaosa olisi tarkoitus kääntää jotenkin mutta en äkkiseltään keksinyt, että miten sen olisin tehnyt siististi, joten jätin suoraksi. Ei se minusta huono ole näinkään, jos ei lähde rispaantumaan tms.

Takaa leikkasin neppilistat pois, ompelin takasauman kiinni ja tikkasin saumanvarat päältä. 

 Nämä jäi jäljelle alkuperäisestä mekosta. Voisikohan tuon neppilistan vielä hyödyntää jotenkin?

Maksimekko

Jos Esikoinen ei ole mekkoihmisiä niin enpä voi väittää, että itsekään liiemmin olisin. Kesää ajatellen kaipasin kuitenkin jonkinlaista helppoa mekkoloista kotona ja rantsussa pidettäväksi. Tämä mekko on tehty OB:n Summer Basic -topin kaavaa mukaillen yläosasta ja pituus on vähän alle polven. Tavoitteena oli tehdä löysähkö mukava mekko, siis maksimekko leveytensä mutta ei pituutensa puolesta.

Helmassa on kuminauhakuja, joten periaatteessa tätä voi pitää myös lyhyempänä vyötärölle taitettuna.

Musta-beige kangas on kangashamstereista ostettua, muistaakseni Marimekon, puuvillatrikoota, joka ei juurikaan jousta. Pinkkien osien ja taskujen tarkoitus oli estää yöpaitaefekti mutta en ihan tiedä, onnistuvatko ne siinä... :)

Kerran olen kuitenkin jo tämä päällä rantsussa kekkaloinut ja oli ainakin mukavan ilmava päällä.

Lisää puudeleita...

Tein tämän puudelitunikan Esikoisen koossa mutta ajattelin, että jätän sen "lahjapinoon" tms, koska Esikoinen ei ole viime aikoina pitänyt ollenkaan mekkoja ja tunikoita. Yllätys oli suuri kun hän vaatikin tunikaa itselleen ja näytti tykästyvän siihen kovasti. Saapa nähdä, miten useasti tämä todellisuudessa löytää tiensä päälle mutta en hennonut kuitenkaan olla antamatta tätä hänelle...

Tunika on tehty zero waste -tyyliin ilman olkasaumoja ja leikattu sopivankokoista paitaa apuna käyttäen. Helmassa on kuminauhakuja ja nimenomaan siihen Esikoinen tuntuikin tykästyvän. Muistuttaisikohan tämä hänen mielestään enemmänkin paitaa, kun helma pussittaa eikä "hulmua"?

Jokohan olen maininnut tarpeeksi monta kertaa, että tämä Viljamin puodin kangas on IHANAA! :)