Peruskauraa

Mutta kun mutta kun... näitä on niin kiva väsätä. Baggypantsit Kuopukselle kasvunvaralla ja ilman mitään kikkailuja tällä kertaa. Keskimmäinen oli ensin uhrautuvaisesti ottamassa näitä itselleen, jos olisin laittanut pinkin silityskuvaperhosen reiteen. Perustelu oli se, että "ovat IHAN liian isot Kuopukselle mutta hänpä onkin isompi, joten hänelle nämä sopivat". Veikkaan, että pitämättä olisivat jääneet, joten lupasin tehdä hänelle toiset. Menisköhän punaiset joskus jalkaankin? Värillä kun on todellakin väliä tämän neidin tapauksessa...

Vauvan haalari

Meistä tuli ihanan pienen tytön kummeja tässä hetki sitten ja halusin ommella vauvalle jotakin ristiäislahjaksi. Mulla oli ollut tehtävälistalla jo pitkän aikaa kokeilla Miinullekko-blogin sivu- ja takasaumattoman haalarin ohjetta, joten tässäpä oli oiva paikka siihen. Loisto-ohje kerta kaikkiaan! Onnistuu aloittelijaltakin ja on nopea tehdä.

Kaavana käytin Villikko-haalaria (OB 01/13) koossa 86 cm, jota taittelin pituussuunnassa pienemmäksi. En uskaltanut / jaksanut lähteä muokkaamaan hihoja enkä leveyttä, joten leveämpi mallihan tästä tuli kuin alkuperäinen on. Mietinpä, ettei tuo niin haittaa, jos haalaria käyttää sisävaatteiden päällä lämmittämässä esim. vaunuissa nukkuessa tai välipukuna toppapuvun alla. Alkuperäinen kaava onkin kai aika kapoinen. Oliskohan koko nyt suunnilleen 74 cm? Turkasen iso vielä (miten pieni voikaan olla 2 kk ikäinen vauva ja miten nopeasti sen unohtaa!) kuitenkin.

Kangas on Metsolan joustofroteeta ja valittu siksi koska olin melkeinpä pomminvarma, että väri on vauvan äidin mieleen. Oikeassa kai olin, koska hän "oli kuolla" paketin aikaistuaan. ;) Resorien väriä mietin pitkään mutta onpahan nyt sitten se tyttöaspekti mukana. Mies naputteli nepparit kiinni, joten tämähän oli melkein kuin yhteistyöprojekti.

Neulottu pipo

Vaihteeksi jotain neulottua. Tällä hetkellä neulon vain ja ainoastaan reissuissa kun ei ole pääsyä ompelukoneen ääreen ja silloinkin mieluiten mahdollisimman yksinkertaista mallia. Tämä Esikoisen puuvillapipo syntyi kesälomareissulla ja odotti sen jälkeen lankojen päättelyä ja tupsua pari kuukautta kotona...

 Neulos on helmineuletta ja tupsu tehty puuhaarukkaa apuna käyttäen. Todellakin kätevämpi tapa kuin pahvikiekkojen väsääminen!

Noshin kamerat

Pidin ensimmäistä kertaa tänä syksynä vaatekutsut ja kuten arvata saattaa ne olivat Nosh-kutsut, koska se on ainut merkki, jolta saa vaatteiden lisäksi kankaita. Tuntuu, että pienellä paikkakunnalla asuessa kutsujen merkitys korostuu, koska ei ole kauppoja, joissa juosta. Muutama viikko sitten Jyväskylässä käydessämmekin Kuopus osoitti vaaterekkejä ja totesi: "Katso äiti, vaatekutsut."... No, omilta kutsuilta tuli luonnollisesti tilattua useampaa kangasta, joten näitä Nosh-päivityksiä tulee nyt muutama...

Esikoinen oli kotona kutsujen aikaan ja ihastui malliston kameralegginsseihin. Mietin hetken valmiiden housujen ostamista mutta päädyin lopulta kankaaseen, koska siitä saa sitten muutakin samalla hinnalla. Olen tehnyt Esikoiselle useammat leggarit mutta jostain syystä ne eivät ole olleet suosikkeina jalassa, joten kun aloin ompelemaan näitä niin tinkkasin tarkkaan, mikä jo olemassa olevissa housuissa mättää. Kuulemma lahkeet ovat niissä liian leveät, joten siihen kiinnitin huomiota näitä ommellessani. Hiukan pidensin ja kavensin samaa SK-lehden kaavaa, jota olen käyttänyt aiemmissakin housuissa. 

Kun nämä housut valmistuivat, Esikoinen itki ensin aluksi, että "nyt on hyvänmalliset mutta kangas on liian paksua". :) Huh huh... kyllä on tarkkaa! Olen kyllä huomannut aiemminkin, että ohuen ohuet löpröhousut ovat hänen suosikkejaan mutta niitä on tosi kurja ostaa, koska eivät kestä montaa käyttökertaa ehjinä. No, loppujen lopuksi kyllä Esikoinen on näitä leggareita käyttänyt ja tuntuu olevan tyytyväinen. Ehkäpä se kangas siitä käyttökertojen myötä ohenee? ;)

Samasta kankaasta multiraitaan yhdistettynä syntyi sitten pussihelmatunika lahjaksi samaan perheeseen, jonne matkasi myös edellisen postauksen kirsikkamekko. Tässä on kaavapohjana OB:n Autumn Forest -huppari koossa 122 cm.

 Alakuvassa tunika takaa.

Vielä taisi jäädä kameroita pipopalan verran jäljelle. :)

ABC-housut

Kuopus sai baggypantsit Metsolan ruskeasta yksivärisestä joustofroteesta. Keltaisten resorien myötä näistä tuli jostakin syystä mieleeni apina, jolloin muistin, että mullahan oli jemmassa tilanteeseen sopiva silityskuva. Kuva on siinä mielessä hauska, että apinan pää on "irtonainen", mikä toisaalta johtaa siihen, että sitä on kiva kiskoa. Saapa siis nähdä, kauanko kuva on kiinni lahkeessa... Kuopus riemastui housut nähtyään ja totesi välittömästi: " Milloin mennään syömään apina-ruokapaikkaan!?". Hyvin on siis ABC:n mainonta tavoittanut lapsiasiakkaiden mielenkiinnon!

Näissä housuissa menivät nyt omasta mielestäni mittasuhteet aikasta putkeen: resorit on hyvänmittaiset ja vyötäro sopivan levyinen ja korkea, housut just sopivan lököttävät ja kasvunvaraakin on kivasti. Lisäksi tämä metsolan joustis on kivan ohutta ja joustavaa,

Noshin kirsikat

Kuukauden blogitauko tänne näköjään lopulta tuli mutta nyt olen takaisin ompeluruodussa! :) Tai eipä sillä, ilman ompelemista en ole täysin ollut mutta bloggaaminen vaan on jäänyt. 

Tässä ensimmäinen setti Noshin syksyn kankaista tyttösille ommeltuja juttuja. Keskimmäinen sai taas kerran pitkähihaisen mekon kirsikkatrikoosta ja vaaleanpunaisesta resorista. Iso plussa näissä Noshin kankaissa on se, että aina löytyy mätsäävää resoria. Mekon kaavapohjana on jälleen OB:n papanapaita koossa 92 cm ja alaosa on tehty samaan tyyliin kuin aiemmin tekemässäni Noshin koiramekossa. Mekon pituus jäi melko lyhyeksi, koska ostin kangasta vain 50 cm ja lopulta halusin siitä kaksi mekkoa. Hiukan piti kikkailla, että tuo toive toteutui, joten siksi resoria on kummassakin mekossa melko reilusti... Mieleinen tuli pienelle neidille jälleen kerran. Vaatteistaan tarkka pieni neiti on todellakin lämmennyt äidin ompeluksille.

Toinen vastaavista materiaaleista ommeltu, himpun verran suurempaa kokoa oleva, mekkonen matkaa lahjaksi hieman meidän neitiä vanhemmalle pikkuneidille. Yksivärinen vaaleanpunainen kangas on tosiaan resoria mutta niin ohutta, että luulisi toimivan ok myös etu- ja takakappaleessa.

Tässä vielä kaverusten mekot yhdessä kuvassa.