Pidin ensimmäistä kertaa tänä syksynä vaatekutsut ja kuten arvata saattaa ne olivat Nosh-kutsut, koska se on ainut merkki, jolta saa vaatteiden lisäksi kankaita. Tuntuu, että pienellä paikkakunnalla asuessa kutsujen merkitys korostuu, koska ei ole kauppoja, joissa juosta. Muutama viikko sitten Jyväskylässä käydessämmekin Kuopus osoitti vaaterekkejä ja totesi: "Katso äiti, vaatekutsut."... No, omilta kutsuilta tuli luonnollisesti tilattua useampaa kangasta, joten näitä Nosh-päivityksiä tulee nyt muutama...
Esikoinen oli kotona kutsujen aikaan ja ihastui malliston kameralegginsseihin. Mietin hetken valmiiden housujen ostamista mutta päädyin lopulta kankaaseen, koska siitä saa sitten muutakin samalla hinnalla. Olen tehnyt Esikoiselle useammat leggarit mutta jostain syystä ne eivät ole olleet suosikkeina jalassa, joten kun aloin ompelemaan näitä niin tinkkasin tarkkaan, mikä jo olemassa olevissa housuissa mättää. Kuulemma lahkeet ovat niissä liian leveät, joten siihen kiinnitin huomiota näitä ommellessani. Hiukan pidensin ja kavensin samaa SK-lehden kaavaa, jota olen käyttänyt aiemmissakin housuissa.
Kun nämä housut valmistuivat, Esikoinen itki ensin aluksi, että "nyt on hyvänmalliset mutta kangas on liian paksua". :) Huh huh... kyllä on tarkkaa! Olen kyllä huomannut aiemminkin, että ohuen ohuet löpröhousut ovat hänen suosikkejaan mutta niitä on tosi kurja ostaa, koska eivät kestä montaa käyttökertaa ehjinä. No, loppujen lopuksi kyllä Esikoinen on näitä leggareita käyttänyt ja tuntuu olevan tyytyväinen. Ehkäpä se kangas siitä käyttökertojen myötä ohenee? ;)
Samasta kankaasta multiraitaan yhdistettynä syntyi sitten pussihelmatunika lahjaksi samaan perheeseen, jonne matkasi myös edellisen postauksen kirsikkamekko. Tässä on kaavapohjana OB:n Autumn Forest -huppari koossa 122 cm.
Alakuvassa tunika takaa.
Vielä taisi jäädä kameroita pipopalan verran jäljelle. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti