Omaa vaatekaappia Vol I

Aloitin paitojen teon itselle siten, että ratkoin sopivankokoisen H&M:n trikoopaidan ja piirsin sen avulla kaavat. Ensin tein joustofroteepaidan käsityömessuilta ostetusta Onni ja ilona -froteesta ja tuli muuten kiva mutta aavistuksen piukka, koska enpä tullut ajatelleksi, että frotee joustaa selvästi vähemmän kuin trikoo. Käytettyä tätä on kyllä tullut mutta nyt mietin, että pitäisköhän kuitenkin laittaa eteenpäin tai tuunata tästä jotakin lapsille. Hiharesoritkin tässä on hiukan löysät, koska en tuolloin vielä tiennyt, että pitkät resorit kannattaa kaventaa ranteeseen päin. Näköjään sitä on jotakin oppinut lyhyessäkin ajassa... Kuosista tykkään kovastakin, vaikka tämä ehkä enemmän lapsille suunnattu onkin.

Levensin ja pidensin kaavaa muutamalla sentillä ja ompelin seuraavan kokeilun hamstereista ostetusta Nanson trikoosta. Tämäkin on melko tyköistuva, kuten oli tarkoituskin, mutta kokonsa puolesta paljon passelimpi kuin edeltäjänsä. Sellainen hieman pidemmänmallinen perustrikoopaita. Hihat on tosi pitkät, mikä on omasta mielestäni vaan plussaa (koska ovat kuitenkin tiukat). Jätin loppujen lopuksi hihat kokonaan huolittelematta, joten ne hieman rullaavat ulospäin.

Edellisen paidan kaavalla vyötäröltä ja lantiolta leventäen ompelin tunikan Verson puodin Vaahterasateesta (joustofroteeta). Mielestäni aivan IHANA kangas sekä kuosiltaan että rakenteeltaan! Samasta kankaasta olen tehnyt lisäksi kaksi fleecevuorellista talvipipoa joululahjoiksi kummilapsille. Tunika on malliltaan siis edellisiä paitoja selvästi leveämpi alaosasta mutta ylhäältä ja hihoista tyköistuva. Helman resorista ei tullut ihan suunnitelmien mukainen mutta kovalla käytöllä tämä on ollut ja tykkään tästä kovasti. Hiha- ja helmaresoreissa on valkoista pitsiä Ommellisen blogin inspiroimana.

Viimeisimmäksi olen tehnyt OB 02/2013 Summer Basic -topin Tallinnasta ostetusta raitatrikoosta (josta muuten valmistui myös kaksi lahjapipoa jouluksi) ja tästä tuli omasta mielestäni melko onnistunut, joskin ihanteellinen kangas tälle mallille olisi varmasti hitusen laskeutuvampaa sorttia. Kaava on tosi yksinkertainen, koska erillisiä hihoja ei ole, joten toppi on nopea ommella. Tässä mustavalkoisessa kankaassa on varmasti jotakin keinokuitua mukana, koska se on melko paksua ja hieman liukaspintaista. Kanttaukset on tehty samalla kankaalla ja helmassa on käänne. Varmasti tulee tehtyä lisää tämänmallisia toppeja kesäksi. Ei mutta... siinähän onkin syy ostaa lisää kankaita. :)

Hieman on mietityttänyt, että miten nämä omat vaatteet kannattaisi tänne blogiin kuvata ja siksi tämän postauksen teko on kestänytkin. Eiväthän nämä tällä tavalla henkarissa tai lattialla kuvattuina juuri miltään näytä mutta kynnys kuvata vaatteet päällä (heh heh... älkää siis ymmärtäkö väärin: vaatteet on kyllä päällä kun kuvaan...miten ihmeessä tämä asia sanotaan toisin?) tuntuu vielä melko suurelta, koska en muutenkaan liiemmin nauti kuvattavana olemisesta. Pitänee pohtia vielä lisää.