Pienen miehen paitoja

Tein Kuopukselle paidan Naperonutun leijonaneuloksesta, joka on 100% puuvillaa. Laadultaan tämä on selvästi ohuempaa kuin esim. Pehemiän apilaneulos mutta kuitenkin jämäkkää ja niin ihanan pehmeää, että tästä tuli aika kivan notkea ja lämmin paita kylmemmille keleille. Tämäkin on tehty Papana-paidan kaavaa muokaten. Kauluksen vuoritin miehen vanhasta t-paidasta kierrätetyllä trikoolla ja sinapinkeltaiset resorit on Noshilta. Tuosta kauluksesta ei tullut ihan suunnitelmien mukainen, koska en uskaltanut laittaa tukikangasta, jottei kinnaa pukiessa. Ihan hauska paita kuitenkin. Kuopus muistaa aina pukiessa mainita, että leijonat on kilttejä ja hänen kavereitaan.

Sitten tein samaiselle pienelle miehelle Metsolan turkoosista joustofroteesta v-kaula-aukkoisen paidan. Kaava on SK 6-7/2006-lehdestä ja malli on tosi leveä (kokokin on tosin 98 cm). Olen jo kaventanut kaavaa mutta silti leveyttä on pituuteen nähden ainakin riittävästi. Ja tuon kaula-aukon muokkasin muuten myös, koska näytti kankaan leikkauksen jälkeen siltä, että tuskin pää muuten mahtuisi sisään. Alkuperäisessä kaavassa oli siis pyöreä pääntie. Kaulus on kantattu froteella ja hihat ja helma on käännetty. Epäilyistäni huolimatta tästä tuli kaikessa yksinkertaisuudessaan ihan suosikkipaita. Resorittomat hihat on kivaa vaihtelua ja muutenkin hihan malli on mukava, koska se kapenee tarpeeksi eikä siten valu ranteen yli.

Viimeisenä vielä vilautus ensimmäisenä Papana-kaava kokeiluna tehdystä trikoopaidasta, jossa hihat on omasta vanhasta t-paidasta ja etu- ja takakappale on tuota "betoniautotrikoota". Tämä on muuten ensimmäisiä paitoja, johon kokeilin pääntien kanttaamista tuolla tavalla kääntämällä ja onnistui yllättävän hyvin. Helman resoriin tosin tein ihmeellisiä kikkailuja mutta käyttöön tämäkin on päässyt. Ihan juhlaa, kun äiti saa vielä valita pojan vaatteet!